Pitkään pyöri mielessä omakuva, iloinen sellainen.
Sellainen, joka kertoo minusta,
josta löytyy paljon minua kuvaavia asioita.
En halunnut kuitenkaan tehdä ihan perinteistä muotokuvaa,
jossa pönöttäisin ylpeänä koirieni keskellä.
Ei, se ei ole minun juttu.
Kuvassa pitää olla taikuutta, omaperäisyyttä, erikoisuutta.
Siitä ajatuksesta syntyi foxielady.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti