Kun Korpitkin Kirkuivat -teos syntyi melkoisen nopeasti. Teos kertoo minusta itsestäni, symbolit kertovat omaa karua kieltään, ettei aivan kaikki ole kunnossa.
Taustalla läheisen kuolemaa, yksinäisyyttä, sairautta. tieto siitä, ettei asiat parane.
Etten minäkään parane.
Käyn omaa sotaani, istun omassa vankilassani.
Kotona, poissa ihmisten ilmoilta.
Ei auta rimpuilla, ei itkeä, ei huokailla. Ei uskoa parempaan.
Kun pitää vain yrittää jaksaa päivä toisensa jälkeen.
Väistellä hajusteita, homeita, savua, auton pakokaasuja...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti